Kivinen Kaunis: Kuulaiden Kitaramelodioiden ja Surumielisen Huilun Seikkailu

Folkloristina vuosikymmeniä kiertänyt kuulija on nähnyt paljon. On ollut soittotyylejä, joissa sormet ovat tanssiseet kielillä vauhtia, joka saisi kilpa-ajajan hämmästelemään, ja lauluja, joiden melodiset kierrot ovat kulkeneet sisimpään ikivanhojen tarinoiden tavoin. Mutta harvoin törmää yhteensovittumiseen, jossa soittimet viestittävät toisilleen samalla tavalla kuin kaksi vanhaa ystävää – täynnä ymmärrystä ja hiljaista kunnioitusta. Tällainen tapaus on “Kivinen Kaunis”, jonka kaltaisia kappaleita ei löydy helposti mistään muualta.

“Kivinen Kaunis” on melodia, joka syntyi Karjalan maisemissa, missä metsät kuiskailevat salaisuuksia tuulesta ja järvet peilaavat taivaan valoa ikivanhalla tavalla. Kappaleen sävelsi legendaarinen Kanteletar-orkesterin jäsen Pekka “Peke” Luoto, mies, jonka sormet olivat kuin taikuutta luoneet kielillä. Luoto oli tunnettu siitä, että hän saattoi viedä kuulijaa aikamatkan avulla vanhojen tarujen ja mytologioiden keskipisteeseen vain kitarallaan soittamalla.

“Kivinen Kaunis” on kuin maisema itsessään; alku on hiljainen ja merenkulkijoiden laulujen tavoin rauhaisa, mutta melodia kasvaa pikkuhiljaa voimakkaammaksi, kunnes huilu astuu kuvioon. Huilun soundi tuo mieleen karjalan metsän raikkautta ja sen suruisa sävel tekee kappaleesta ikimuistoisen. Huilua soitti tuolloin “Peke” Luodon serkku, Tuuli Lahtinen, joka oli tunnetuin huilu-virtuoosi koko Karjalassa.

Musiikin Anatomia: Kiviset Kuviot ja Kaunis Melodia

Kitaran melodia “Kivisen Kauneessa” on kuin maaston piirros; kiveä, mäntyjä ja puroja edustavat eri soittotekniikat. Luoto käyttää tantraamista ja sormenpistoa luodakseen kuvioita, jotka ovat samalla sekä raskaita että kauniita.

Elementti	Kuvaus
Kivinen	Tantrauksen avulla Luoto luo kiveä muistuttavia melodisia “kulmia”.
Kaunis	Sormenpistoilla syntyy kauniita ja sointuja täydentäviä ääniä.

Huilun melodia puolestaan virtaa kappaleen läpi, kuin raikas puro karjalaisten metsän syvien maisemien keskellä. Huilun surumielinen sävel tuo kappaleeseen nostalgista tunnelmaa ja vie kuulijaa ajattelemaan menneitä aikoja.

“Kivisen Kauneus” Kulttuurissa:

“Kivinen Kaunis” on soinut Karjalan festivaaleilla, radio-asemien soittolistoilla ja useissa kodeissa vuodesta 1978 lähtien. Kappale on ollut myös inspiraation lähde useille muille artisteille, jotka ovat ottaneet siitä vaikutteita omissa teoksissaan.

Yhteenveto:

“Kivinen Kaunis” on kiehtova folk-musiikkikappale, joka vie kuulijan Karjalan maisemiin ja vanhoihin tarinoihin. Kappaleen ainutlaatuinen yhdistelmä surumielisen huilun ja kuulaiden kitaramelodioiden tekee siitä ikimuistoisen kuunnelman.

Jos olet kiinnostunut folk-musiikista ja etsit kappaletta, joka vie sinut kauemmaksi tavanomaisesta, suosittelen lämpimästi “Kivistä Kaunista”.